Emefort – raudan puutteeseen ja turvaamaan riittävä raudansaanti | Adesso

Kärsitkö raudan puutteesta?
Raudan puute voi oireilla eri tavoin, mutta tyypillisimpiä oireita ovat väsymys, energian puute tai alavireisyys, huimaus, tihentynyt hengitys, sydämen tykytys, levottomat jalat ja kalpeus. Kalpeus ja värittömät alaluomet olivat aiemmin niitä hyviä kotimittareita ja sitten syötiin maksaa. Lievään alavireisyyteen ja muihin raudanpuutteen oireisiin myös tottuu, mutta lisärauta saattaa parantaa olotilaa siitä huolimatta vaikka elimistö olisikin jo mukautunut pienempään rautamäärään ja alhaisempaan hemoglobiiniin. Harvinaisempia raudanpuutteen oireita ovat päänsärky, tinnitus, nielemisvaikeudet, hiustenlähtö jne. Näitä oireita kuvataan runsaasti eri lähteissä. Ja toisaalta oireet sopivat muihinkin tiloihin, mutta raudanpuute on normaalisti ns. perusterveellä aikuisella helppo korjata.

Saanko rautaa riittävästi?
Rauta on välttämätön, jota ilman elimistömme ei toimi. Riittävän raudan saaminen ruokavaliossa – ja kehon tarpeiden tyydyttäminen – on avainasemassa riittävän raudan turvaamiseksi. Maailman terveysjärjestö mainitsee raudanpuutteen maailman yleisimpänä ravitsemushäiriönä. Keho sitoo/imee enemmän rautaa, kun rautavarastot ovat pieniä ja vähemmän, kun varastot ovat riittävät. Varastoraudan nimitys on Ferritiini.
Raudanpuuteanemia syntyy silloin kun elimistön rautavarasto putoaa alle sen määrän mikä tarvitaan normaaliin punasolujen muodostukseen. Raudanpuutteeseen syitä voi olla riittämätön raudan saanti ruokavaliosta, heikentynyt raudan imeytyminen, verenvuoto tai kehon raudan häviäminen virtsassa. Nuoret naiset kärsivät helposti raudanpuutteesta. Kuukautiset ja raskaus ovat tyypillisesti rautavarastoja kuluttavia. Raudanpuutteen lisääntyminen ilmiönä johtunee pitkälti kasvisruokien yleistymisestä ja vegaanista ruokavaliosta.

Rautaa sisältävät elintarvikkeet
Runsaasti rautaa sisältävät elintarvikkeet ovat punainen liha, maksa ja veriruoat. Näissä rauta on hemirautana ja imeytyy hyvin. Kasviksista runsaasti rautaa on esimerkiksi pinaatissa ja parsakaalissa. Kasviksissa rauta on non-hemimuodossa ja imeytyy heikosti. Usein näkee ehdotettavan C-vitamiinia raudan imeytymisen parantamiseksi ja se onkin olennaista, mikäli pyrimme saamaan raudan kasviksista. Vaikka lihaproteiinien rauta imeytyy helposti, muut ravintoaineet vaikuttavat merkittävästi munien ja kasviperäisten elintarvikkeiden sisältämän raudan imeytymiseen.

Mihin rautaa tarvitaan?
Raudan vaikutus on keskeinen elimistössä. Elimistö tarvitsee rautaa pääasiassa hemoglobiinin synteesiin, ja noin 70 % elimistön raudasta on hemoglobiinissa. Hemoglobiini kuljettaa happea kaikkialle kehossa. Lihassoluissa rautaa on myoglobiinissa jossa se osallistuu hapen varastointin ja johdattaa sopivasti happea lihassolujen käytettäväksi. Soluissa rauta mahdollistaa useiden entsyymien toiminnan, osallistuu solujen hengitykseen ja energiantuotantoon.

Paljonko rautaa pitäisi saada päivässä?
Normaalitilassa riittävä raudansaanti on n. 25 mg/vrk. Vaikka elimistö säätelee rautatasapainoa, on raudan saanti ravinnosta tai rautavalmisteesta välttämätöntä. Rauta noudattaa kierrätystaloutta, joten rautaa kuljettavan hemoglobiinin pilkkoutuessa rauta otetaan uudelleen käyttöön. Ylimääräinen rauta varastoituu ferritiininä. Rautavarastojen ollessa niukat rautaa imeytyy ravinnosta tehokkaasti, ja rautavarastojen lisääntyminen puolestaan vähentää raudan imeytymistä. Punasolutuotannon solut ylläpitävät solunsisäistä rautatasapainoaan omalla säätelyllään.

Voiko rautaa saada liikaa?
Liika on aina liikaa. Normaalioloissa raudan imeytyminen on toimiva säätelyjärjestelmä eli enempää ei imeydy kuin tarve vaatii; huomioiden myös varastoraudan, ferritiinin. Kuitenkin ylimäärä rautaa elimistössä on monille soluille ja elimille myrkyllistä. Tästä syystä elimistö puolustautuu vapaan raudan mahdollisilta haitoilta varastoimalla sitä ferritiiniin. Tietysti on sairaustiloja, joissa raudan säätely on puutteellinen ja sitä imeytyy liikaa. Harvinaista, perinnöllistä hemakromatoosia sairastavilla rautaa imeytyy likaa suolesta. Koska suunkautta otettavasta raudasta imeytyy vaan tarvittava määrä, ei ylimäärästä ole hyötyä tai haittaakaan.

EMEFORT on rautaa, C-vitamiinia, sinkkiä ja foolihappoa sisältävä ravintolisä. Rauta on EMEFORTissa raudan pyrofosfaattina erityiseen kalvoon tiivistettynä, mikä mahdollistaa raudan tehokkaan imeytymisen ohutsuolessa ja paremman hyödynnettävyyden ilman raudan nauttimiseen liittyviä sivuvaikutuksia (ripuli, pahoinvointi, oksentelu, närästys, vatsakivut).
EMEFORT sisältää rautaa 30 mg/annos/vrk. Se vastaa raudan tarvetta (25 mg) myös vegaaniruokavaliolla.
Suunkautta otettavista rautavalmisteista yleisin on rautasulfaatti. Emefortin liposomaaliseta rautapyrofosfaatista rauta imeytyy lähes 3 kertaa tehokkaammin kuin rautasulfaatti ja sen biohyödynnettävyys on 2,7 kertaa tehokkaampi kuin rautasulfaatin. Ei-liposomaaliseen, vapaaseen raudan pyrofosfaattiin verrattuna, biohyödynnettävyys on 3,5 kertainen. Raudan määrä ei siis ratkaise. Toisaalta et kuitenkaan voi saada liikaa tai turhaan rautaa, koska määrä on optimaalinen.

Usein rautakuuria häiritsee rautavalmisteille tyypillinen mahanärsytys. Kun rauta tulisi nauttia aamulla tyhjään mahaan voi se aiheuttaa ikäviä sivuvaikutuksia (mm. ripuli, pahoinvointi, oksentelu, närästys, vatsakivut). Raudan liposomaalinen muoto suojaa melkoisesti näiltä haitoilta ja se on siksi helpommin siedettävä. Hienoa on, jos pystyt edelleen ottamaan EMEFORT-annoksen tyhjään mahaan, koska silloin varmistetaan paras imeytyminen, eikä tarvitse miettiä imeytymistä haittaavia tekijöitä.
Raudan lisäksi EMEFORTissa on (i) C-vitamiinia, joka tehostaa edelleen imeytymistä, myös kasvisravinnosta saatavan raudan osalta, (ii) Foolihappoa, jota tarvitaan veren muodostukseen (hematopoiesiin) ja (iii) Sinkkiä, jolla on keskeinen rooli immuunivasteessa.
Mitään vuorovaikutuksia EMEFORTin ja lääkkeiden välillä ei ole raportoitu. Yleisesti tuote on erittäin hyvin siedetty eikä sivuvaikutuksia ole todettu pitkäkestoisessakaan käytössä.
EMEFORTia on hyvä käyttää ainakin muutaman kuukauden ajan, jotta tunnet selvästi vaikutukset. Mikäli seuraat veriarvojasi, ferritiinin määrä pitäisi nousta jo 3-4 viikon kuluttua ja hemoglobiiniarvokin myös lähteä nousemaan. Mutta kuten kaikessa, yksilölliset vaihtelut saattavat olla merkittäviä esimerkiksi ravintotottumusten takia. Voit ottaa EMEFORTia myös lyhyitä aikoja, esimerkiksi kuukautisten aikaan.

EMEFORT valmistetaan Italiassa lääketehtaassa lääkestandardien mukaisesti. Se on luokitukseltaan ravintolisä. Voit ostaa EMEFORTia apteekista tai verkkokaupasta.

Kirjallisuutta:

1. Abbaspour N., Hurrell R., Kelishadi R. Review on iron and its importance for human health. J Res Med Sci. 2014 Feb; 19(2): 164–174.
2. Cetin I., Berti C., Calabrese S. Role of micronutrien- tes in the periconceptional period. Human repro- duction Update, vol.0, n.0 pp. 1-16, 2009.
3. Gisbert J. P., Gomollón F., Muñoz M., Villar I., Gar- cía-Erce J.A. An update on iron physiology. World J Gastroenterol 2009 October 7; 15(37): 4617-4626.
4. http://www.allianceanemia.org/home.html
5. Kozubek A., Gubernator J., Przeworska E., Stasiuk M. Liposomal drug delivery, a novel approach: PLA- Rosomes. Acta Biochim Pol. 2000;47(3):639-49.
6. Núñez M.T. Regulatory mechanisms of intestinal iron absorption-uncovering of a fast-response me- chanism based on DMT1and ferroportin endocyto- sis. Biofactors. 2010 Mar-Apr;36(2):88-97. doi: 10.1002/biof.84.
7. Ralli C., Ghiandai G., Imperiali P., Duranti E. Efficacia della somministrazione di ferro liposomiale orale vs ferro gluconato endovena in emodialisi. Lavoro pre- sentato al 55° Congresso Nazionale Società Italiana Nefrologia, Catania 2014.
8. Reig Isart F. Absorción de hierro administrado por via oral. CSIC Conseil Superior d’Investigations Cientifiques – Barcellona. January 1999.
9. Reig Isart F. Iron absorption after oral administration of different dosage form. Efficacy of lipofer dispersi- ble iron absorption in rats. CSIC Conseil Superior d’In- vestigations Cientifiques – Barcellona. January 1999.
10. Sharif Mohammad Shaheen, Fazle Rabbi Shakil Ah- med, Md. Nazir Hossen, Maruf Ahmed, Md. Shah Amran, Md. Anwar. Liposome as a carrier for ad- vanced drug delivery. Pakistan Journal of Biologi-cal Sciences. Year: 2006, Volume: 9, Issue: 6, Page No.: 1181-1191.